Olipas kerrankin rauhallinen vuoden vaihde, ehdin hyvissä ajoin ulkoiluttaa koirat eli eivät ehtineet ulkona kuulla yhtään jysäystä, joten pysyivät ihan rauhllisina sisällä kun pidin radion päällä ja verhot kiinni, niin eivät tajunneetkaan että nyt oli taas SE yö.
Viimeisellä pikapissalla kävivät yhden aikaan ja vain pientä pauketta enää kuului joten asiat tuli toimitettua kun minä vähän hoilasin taustalla niin ei koiria pelottanu :)
Nyt ei tarvi kuin muistaa varoa raketin jämiä, kun osa niistä voi olla hyvinkin myrkyllisä ja Kvenna ainakin tykkää ottaa kaikki tikku-tavarat hampaisiinsa jos niillä vois leikkiä..
Joulunaikaa vietettiin perinteisesti Ylivieskassa ja kyllä mun tytöt on olleet kilttejä, saivat paljon paketteja, nyt on taas leluissa ylitarjontaa, mutta on meillä laatikossa tilaa.
|
kaikki lahjat vielä ehjinä
|
Ja perinteisesti talleiltiin välipäivinä ihan yllinkyllin, oli pari mukulaa kylässä ja homma pyöri jälleen tutusti: juna-asemalta syömään roskaruokaa, äkkiä tallille ratsimaan Tulipalilla ja tekeen tallihommat, kaupasta hakeen herkkuja illaksi, saunaan, herkuttelua ja nukkuun. Seuraavana aamuna tallille hommiin ja sitten rekirallia Tulipalilla. Taitaa olla siitä tammasta paljon enemmän iloa ihmisille tuollaisena hupiajelu hevosena kuin normiravurina. Näyttää siltä että sekin tykkää painaa lumisella pellolla kun tenavat hyppii rekeen ja pois ja kiljuvat. Ainakin se on heti juonessa mukana kun siltä pyytää spurttia: jee! mennään ja reen perässä roikkujat tipahtavat hankeen! Ihan kaistapäitten hommaa :)
Tallilta hajaannuttiin: tenavat meni keskustaan nauttimaan city-elämästä ja minä lähdin Kvennan kanssa kroppajumppaan, siis Kvenna jumppaa ja minä yritän ohjata sitä..
Sunnuntaina taas talleilua ja tällä kertaa satuloimmekin orhin. Kummityttö sillä on ratsastanu jo 5-vuotiaasta asti, eli kyllä niillä ravihevosilla ja sh-oreilla voi lapsetkin ratsastaa. Nyt saimme kuitenkin uuden nuoren ratsastajanalun innostuun hommasta. Veljenpoika Konsta ratsasti itsenäisesti ekan kerran perjantaina Tulipalilla ja sunnuntaina jo rohkeni Hyvä-Velin selkään ja ratsasti kuin vanha tekijä. En kertonu pojalle että Veli ruukaa jämähtää portille jos ratsastaja empii, joten kun se ei sitä tiennyt niin sai Velin totteleen itseään heti :) ihan bueno!!
Ja tietysti päätimme päivän rekikaahailuun. Sitten pika-iltatallit ja vaatteiden vaihto ja roskaruokalan kautta juna-asemalle. Ylivieskaan lähti happimyrkytyksen saaneita väsyneitä kullanmuruja. Soitin niitten äitille että menkäähän koputteleen junanikkunaan jos ovat nukahtaneet vaunuun :)